
Johdanto
Jumaluuslähteet
ja
olennot osa I
Jumaluuslähteet
ja
olennot osa II
Jumaluuslähteet
ja
olennot
osa III
Esipuhe
Olen tutkinut
erilaisia uskontoja ja henkisiä liikkeitä omaan verkkaiseen
tapaani
viidentoista vuoden ajan. Olen kirjoittanut tutkimuksistani muutamia
artikkeleita ja käynyt lisäksi luennoimassa esille tulleista
kysymyksistä. Tutkimukseni kohteena on ollut erityisesti
jälleensyntymisen ja ainutkertaisen ylösnousemuksen
välinen
problematiikka ja kosmologia eli maailmankaikkeuden tasojen
tarkastelu fyysisistä henkisiin ulottuvuuksiin.
Kommunikointi henkisen rajan takana olevien olentojen ja tietoisuuksien kanssa on viime vuosien aikana lisääntynyt huomattavasti. Artikkelit ja haastattelut ulottuvuuksien välisistä kommunikaatioista ovat meille jo nyt arkipäivää. Näyttää siltä, että yhä useampi henkilö maapallollamme kommunikoi eri ulottuuvuustasolla olevien tietoisuuksien kanssa. Tätä viestintää fyysisen ja henkisen tasojen välillä on toki ollut ennenkin mutta nyt viestit välitetään yhä useammalle planeettamme asukkaalle.
Oma mielipiteeni
lisääntyneestä kommunikaatiosta on, että
planeettamme eristystä
muista maailmoista on pikkuhiljaa alettu
vähentämään. Tuota
eristystä ei todennäköisesti aiota purkaa vielä
kokonaan koska
niinkuin tiedämme maailmamme ei vielä täytä
täyden henkisen
kypsyyden tunnusmerkkejä. Mutta koska yhä useammat sielut
ovat jo
kypsässä vaiheessa ainakin heille pyritään
takaamaan tarpeeksi
korkeaa koulutusta universumimme kansalaisina.
Tästä syystä olen valinnut aiheekseni Jumaluuslähteet suhteessa maailmankaikkeuden olentoihin. Eli pyrin siis esittämään malleja erilaisista olentoluokista ja niiden syntyprosesseista.
1. Maailmankaikkeuden tasot
Maailmankaikkeus on perimmiltään lähtöisin kolmesta Jumaluuslähteestä. Tämän Pyhän kolminaisuuden vaikutuksesta ovat syntyneet kaikki tietoiset olennot sekä olemassaoleva materia. Tämä käsittämätön määrä tietoisuuksia ja materiaa on sijoittunut sekä fyysisille että henkisille tasoille laajan suunnitelman mukaisesti.
Maailmankaikkeudessa on kaksi ääripäätä. Fyysinen olemassaolon taso on hitaimmin värähtelevää energiaa, se on meidän tuntemamme ääripää. Sen sijaan maailmankaikkeuden keskusta Jumaluuslähteineen edustaa toista, puhdasta henkiainesta olevaa, ääripäätä. Näiden polariteettien välille sijoittuvat maailmankaikkeuden tietoisuudet ja materia.

Tässä kuvassa voimme nähdä ihmisen suhteen maailmankaikkeuden tasoihin. Ihmisen fyysinen osuus ilmenee maailmankaikkeuden matalammin värähtelevällä tasolla. Yleensä vain kuolema vapauttaa ihmisen olemassaolon korkeimmille tasoille. Universumitasot tässä kaaviossa ovat Urantia-kirjasta. Paratiisi taso-1, Keskusuniversumi taso-2, Superuniversumi taso-3, Paikallisunivesumi taso- 4, Fyysinen planeetta taso-5. Henkiset tasot jakautuvat näiden lisäksi edelleen useisiin eri asteisiin ja lisätasoihin.
Useissa henkisissä kanavoinneissa ja nykyään myös tieteellisissä teksteissä puhutaan ulottuuvuuksista. Näitä mainitaan useimmiten olevan kaksitoista. Oikeastaan niitä katsotaan olevan kolmetoista, jos luojina toimivien Isä-Äiti Jumaluushenkien asuinsija lasketaan ulottuvuudeksi. Tämä asuinsija ei kuitenkaan ole ylösnousevien sielujen kokemuksellinen ulottuvuus. Ronna Hermanin kanavoinnin mukaan nämä kaksitoista ulottuvuutta sijoittuvat Sub-Universumiin. Jos tätä käsitettä verrataan Urantia-kirjan Universumitasoihin voidaan olettaa, että nuo kaksitoista ulottuvuutta sijoittuvat Paikallisuniversumiin. Urantia-kirjassa ei ole mainintaa kahdestatoista ulottuvuudesta, joten sen tarjoama käsitemaailma ei anna tietoa niistä. Kuvassa ilmenee miten ulottuvuudet rajoittuvat Paikallisuniversumitasolle, joka siis myös sisältää fyysisen tason.
Kokonaisuniversumissa
on tietoisuuksien ja olentojen liikettä moniin suuntiin.
Pääsuuntina
voidaan pitää tietoisuuksien liikettä
Paratiisikeskuksesta
fyysisien tasojen suuntaan ja fyysisiltä tasoilta Paratiisin
suuntaan. Jälkimmäinen suunta on luotu meille fyysisille
evoluutionäärisille olennoille. Paratiisista ja
Keskusuniversumista
alaslaskeutuvien olentojen ja tietoisuuksien joukko on mitä
moninaisin. Nämä alaslaskeutuvat olennot eivät
kuitenkaan
inkarnoidu fyysisille tasoille muuten kuin vain
äärimmäisen
harvoissa tapauksissa. Alaslaskeutuvat olennot tulevat usein
opiskelemaan evoluutionääristä prosessia tai he saavat
toimeksiannon Paikallisuniversumeihin, jossa he suorittavat
palvelustehtäviä.
Yleisenä sääntönä voitaisiin kuitenkin pitää, että palvelustehtäviä suoritetaan pääasiassa sillä universumitasolla, mihin olento on luotu. Kuitenkin olennon kehittyessä palvelustehtävät siirtyvät Kokonaisuniversumin tarpeiden mukaan. Esimerkiksi ihmisten suojelusenkelit ovat luotu Paikallisuniversumissa, ja he suorittavat palvelustaan ihmisten suojelijoina. Kun ihmisen jälleensyntymisprosessi huipentuu ylösnousemukseen lähtee suojelusenkeli toisinaan kipuamaan kohti maailmakaikkeuden keskustaa kyseisen ihmissielun mukana. Eli suojeluskenkelin palvelustehtävä Paikallisuniversumissa päättyy, ja siirtyy toisille Universumitasoille.
| Deus Amabile -pääsivulle | SEURAAVA SIVU >> |